3.7.2017
Viro aikoo panna vauhtia digitalisaatioon EU-puheenjohtajana

Kauppalehti 3.7.2017

Tämä viikko: Viro lupaa opettaadigitaalisuutta muulle Euroopalle ja saa tukun ongelmia ratkottavakseen.

Pieni Viro ei pane kynttiläänsä vakan alle, kun se aloittaa ensimmäisen puheenjohtajakautensa EU:ssa.

Viro aikoo potkia vauhtia EU:n sähköisten palveluiden kehittämiseen. Digitalisaation mallimaana se haluaa datan vapaasta liikkuvuudesta EU:n viidennen vapauden ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden lisäksi.

Virolaismeppi Kaja Kallaksen (Alde) mukaan digitaalinen yhteiskunta on kiistatta Viron suurin juttu ja sen takia odotukset ovat siinä korkealla. EU:n puheenjohtajuutta koskevassa keskustelussa Kallas harmitteli, että monissa jäsenmaissa teknologiaa pelätään. Hänestä Viron tehtävänä on osoittaa, että digitalisaatiosta on talouden ajuriksi.

Viron puolivuotiseen puheenjohtajakauteen osuu muutakin kuin digitalisaatiota. Monet lakihankkeet, kuten energia- ja liikkuvuuspaketit ja yritysten veropohjaa koskevat ehdotukset ovat vaiheessa.

Pöydissä on myös monia riitoja. Pakolaiskysymys jakaa uusia ja vanhoja jäsenmaita, samoin Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 2-kaasuputken rakentaminen sekä vääntö lähetettyjen työntekijöiden asemasta. Myöhemmin syksyllä pöydälle tulee koko sosiaalipilari.

Lisämakua tuovat brexit ja Unkaria ja Puolaa koskevat oikeusvaltiokiistat.

Viro tarttuu pragmaattisin ottein puheenjohtajuuteensa. Viron EU-asioiden ministeri Matti Maasikas totesi viime viikolla, että virolaiset mieluummin lupaavat vähemmän ja tekevät enemmän.

Samaa sanoi virolaismeppien keskustelussa vihreiden Indrek Tarand, joka muistutti, että vaikka miten aiheet valittaisiin etukäteen, haasteet tulevat muualta.

”Yleensä ne ovat ennakoimattomia ja täysin riippumattomia puheenjohtajuusrotaatiosta.”

Maasikkaan mukaan myllerrykset näyttävät tykästyneen EU:hun. Ohjelmajulkistuksensa yhteydessä Maasikas arvioi, että brexit-neuvotteluiden karvas kulku voi vielä varjostaa Viron puheenjohtajuutta, samoin yllätyskäänteet Saksan vaaleissa, terrori tai pakolaisongelman paheneminen.

Brexit-neuvotteluiden taitekohta osuu sopivasti Viron puheenjohtajuuskaudelle. Lokakuun tietämillä pitäisi olla selvillä Britannian eroehtojen pääperiaatteet. Sen jälkeen pitäisi alkaa neuvottelut EU27- jäsenmaan ja Britannian tulevan suhteen järjestämisestä.

Edessä on todennäköisesti paljon draamaa, kun briteille ovat selvinneet kaikki EU:n vaatimukset ja lähdön ehdot.

Digitalouteen vauhtia

  • Datalle vapaa liikkuvuus
  • Keskustelu käyntiin koko EU:nkattavasta sähköisestä yhden luukun palvelusta
  • Sähkömarkkina remonttiin ja älykkäämmäksi
  • 5G-verkon käyttöönoton kiiruhtaminen
  • Viron kokemukset hyödyntämään kuljetussektorin digitalisaatiota
  • Digitalisaatio terveydenhuoltoon

Yksi EU:n hankalimmista kiistoista koskee Unkaria ja Puolaa, jotka vastakkaisista kehotuksista huolimatta rikkovat EU:n oikeusvaltioperiaatteita riippumattoman oikeuslaitoksen ja vapaan median osalta. Maiden niskurointi noussee esille syksyllä, kun Saksan vaalit on käyty ja brittien lähtöaikeista on saatu selvyyttä. Silloin EU:ssa aloitetaan keskustelut EU:n omista varoista ja tulevasta budjettikehyskaudesta.

Kaikki varat, maataloustuista aluetukiin, katsotaan uusiksi. Brexitin tuoman mahdollisen budjettiaukon lisäksi EU:lla on niin paljon uusia rahoitettavia haasteita, että se joutuu kampaamaan kaikki menonsa lävitse.

Saksa on jo ilmoittanut, että tulevissa rahoituspäätöksissä oikeusvaltioperiaate on otettava yhdeksi rahan jaon kriteeriksi.

Myös Suomessa ollaan samoilla linjoilla. Kokoomusmeppi Henna Virkkunen (EPP) ilmoitti perjantaina, että rahahanat on voitava sulkea oikeusvaltioperiaatteita polkevilta mailta.

Puola ja Unkari voivat ottaa puheet myrskyvaroituksina. Samoin pakolaistaakan jaosta luistavat maat. Nettomaksajat eivät loputtomiin hyysää vapaamatkustajia, jotka ovat pelkästään ottavana osapuolena.

Alueista vastaava komissaari Corina Cretu muistutti viime viikolla, että ”solidaarisuus on aina kaksisuuntaista”.