12.4.2016
Harmaa talous vie kunnilta satoja miljoonia

Kuntalehti 12.4.2016

Harmaan talouden vaikutuksesta kuntatalouteen ei ole selviä lukuja olemassa. Arvioiden mukaan joka tapauksessa puhutaan sadoista miljoonista. Mutta kunnat myös osallistuvat harmaaseen talouteen. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen esittää, että tieto yritysten velvoitteiden suorittamisesta olisi nykyistä paremmin saatavilla.

Harmaan talouden vaikutukset näkyvät kuntataloudessa saamatta jääneinä verotuloina, kiteyttää Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola. Käsitykset menetyksistä vaihtelevat niin kuin muutenkin käsitykset harmaan talouden mittakaavasta.

Kuntaliitossa on seurattu erilaisia laskelmia harmaan talouden ja veronkierron vaikutuksesta kuntatalouteen, mutta kattavaa omaa arviota kuntataloudenmenetyksistä ei ole tehty.

Myöskään valtiovarainministeriön kuntaosastolla asiaa ei ole tutkittu, sanoo finanssineuvos Markku Nissinen.

Arvioissa merkittäviä eroja

Yksi suurimmista arvioista harmaan talouden koosta Suomessa on EU:n laskelma, jonka mukaan Suomessa verotuloja jää saamatta harmaan talouden takia 13 miljardia euroa.

Toisessa ääripäässä Turun yliopiston professori Matti Wiren on arvioinut harmaan talouden osuudeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, jolloin puhutaan viiden miljardin kokoluokasta.

– Tarkemmin Suomen tilannetta on tarkasteltu esimerkiksi 2010  tehdyssä tutkimuksessa, jossa verottamatta jääneiden tulojen määräksi arvioitiin 12,7 miljardia euroa ja niiden perusteella kertymättä jääviksi veroiksi ja muiksi maksuiksi karkeasti 4-5 miljardia euroa, kertoo Hakola.

– Me emme ole siis tehneet omia arvioita kuntatalouden menetyksistä.

Kuntien osuus satoja miljoonia

Hakolan mukaan vuoden 2010 tutkimuksessa mainitusta 4−5 miljardin arviosta noin kaksi miljardia koostuu arvonlisäverosta, joka on valtion veroa.

– Eli ilman sitä menetykset olisivat verotuloista 2,5−3,5 miljardia euroa. Osa näistäkin on veroja joissa veronsaajana on ainoastaan valtio.

– Karkeasti voitaneen arvioida, että kuntien menetykset ovat vähintäänkin satoja miljoonia mutta mitään virallista arviota meillä ei asiasta ole. En siis uskalla sanoa, että puhuttaisiin miljardeista, Hakola sanoo.

– Verotulojen kertymisen lisäksi erityisesti kuntataloutta koskee harmaa talous julkisten hankintojen osalta. Saamatta jääneiden verotulojen lisäksi harmaa talous edesauttaa epätervettä kilpailua ja ajaa siten rehellisesti toimivia yrityksiä vaikeuksiin, sanoo Kuntaliiton Hakola.

Ongelmia saattaa ilmetä myös jälkikäteen esimerkiksi rakennushankkeiden takuukorjausasioissa, jos yritys on konkurssissa tai yrittäjiä ei muutoin saada vastuuseen.

Harmaata taloutta tutkittu Helsingissä

Helsinki on yksi suurimmista julkisten hankintojen ostajista. Helsingin kaupungin ulkopuolisten palvelujen ostojen määrä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1,6 miljardia euroa.

Harmaan talouden osuutta Helsingin hankinnoissa ovat tutkineet sekä kaupungin oma tarkastusvirasto että verohallinnon harmaantalouden selvitysyksikkö. Molemmat ovat löytäneet selvitettävää.

Helsingin 2013 tekemän oman selvityksen mukaan keskimäärin kymmenen prosenttia yrityksistä, joilta palveluja on ostettu, joutuu verohallinnon tarkemman selvittelyn kohteeksi harmaan talouden epäilyn tai muun verovelvollisuuden selvittämiseen liittyvän syyn perusteella.

Helsingin kaupungin tarkastusviraston laskelmien mukaan Helsinki menettää verotuloja noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa harmaan talouden takia.

Helsingin osuus kaikkien kuntien rakennusurakoista sekä tavara- ja palveluostoista on kymmenen prosentin luokkaa, minkä mukaan koko maan kuntasektorin menetykset voisivat olla jopa noin 500−600 miljoonaa.

Verovelkoja ja liiketoimintakieltoja

Verohallinto tutki runsaat 4700 yritystä, joihin Helsinki oli asiakassuhteessa. Kohdejoukon yrityksistä 518 eli 11 prosenttia oli verovelkaisia. Verovelan kokonaismäärä oli yli 70 miljoonaa euroa. Yli 5 000 euroa verovelkaa oli 395 yrityksellä, joista 315 oli ilman maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa. Yli 5 000 euroa verovelkaisilla yrityksillä oli 99,7 prosenttia koko kohdejoukon verovelasta.

Yritysten organisaatioissa toimivilla henkilöillä oli henkilökohtaista verovelkaa 20 miljoonaa euroa ja avointa ulosottovelkaa 67,9 miljoonaa euroa.

Voimassa oleva liiketoimintakielto oli 21 organisaatiohenkilöllä. Näistä viiden henkilön vastuuasema näytti jatkuvan liiketoimintakiellosta huolimatta ja tietoa vastuusuhteen päättymisestä ei ollut kirjattu kaupparekisteriin.

Moni istuu kahdella jakkaralla

Verohallituksen selvityksessä 4 700 yrityksestä löytyi 1 566 henkilöä, jotka ovat saaneet vuonna 2013 palkkaa päätoimesta Helsingin kaupungilta ja tutkituilta yrityksiltä, joihin Helsinki on ollut asiakassuhteessa. Osa sai palkkaa useammastakin tällaisesta yrityksestä.

Esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat saaneet Helsingin kaupungilta palkkaa 30–50 tuhatta euroa ja samaan aikaan yritykseltä 10–30 tuhatta euroa on ollut vuonna 2013 yhteensä 14.

Tarkastelussa huomioitiin vain yritykset, jotka ovat myyneet Helsingin kaupungille palveluja ja jotka eivät ole Helsingin omistamia tytäryhtiöitä.

Hankintalaki vaikuttaa

Vireillä olevassa hankintalain uudistuksessa kunnille ja ylipäätään julkisen sektorin toimijoille on ehdotettu tiedonsaantioikeutta sellaisiin viranomaistietoihin, joilla voidaan selvittää mahdollisen palveluntarjoajan tausta eli vero- ja muiden velvoitteiden hoitaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola vahvistaa, että asia on ollut esillä lakivalmistelussa. Se, tuleeko se lakiin, ei ole vielä julkinen tieto.

Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnalle vielä ennen kesälomakautta.

Verohallinto haluaisi tietoja julki

Harmaan talouden yksikössä halutaan mennä vielä pitemmälle.

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on tehnyt hallituksen digitalisaatiohankkeeseen ehdotuksen uudesta julkisesta palvelusta, josta kuka tahansa palvelujen tilaaja pääsisi katsomaan, onko palvelua tarjoava yritys suorittanut julkiset velvoitteensa, kertoo yksikön johtaja Janne Marttinen.

– Tämä edellyttäisi lakimuutosta eli velvoitteiden hoitoa koskevien tietojen säätämistä julkiseksi tiedoksi. Palvelun myötä tarjoajayritysten hallinnollinen taakka keventyisi, kun tilaajavastuulain velvoitteidenhoitoa koskevat tiedot olisi tarkistettavissa julkisesta palvelusta ja yritystoimintaan liittyvä läpinäkyvyys lisääntyisi. Palvelun perimmäinen tarkoitus olisi ohjata kysyntää velvoitteensa hoitaville yrityksille.

– Valitettavasti ehdotus ei kuitenkaan ole vielä menestynyt.

Ministeriöistä on vaikea löytää henkilöä, joka osaisi kommentoida ehdotuksen kohtaloa.